Luottamustehtävät Vantaalla

Mitä asioita ajan?

  • Kestävä kaupunkisuunnittelu: saavutettavuus, viheralueet, kaupunkimetsät, joukkoliikenteen kehittäminen
  • Syrjinnän vähentäminen, keinona mm. anonyymi rekrytointi
  • Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonsuojelu (mm. resurssiviisauden tiekartta)
  • Yrittäjyys & työllistyminen (mm. matalan kynnyksen työpaikat, palkkatuki, piloitointimahdollisuudet)
  • Järjestöjen rooli palveluiden tuottajina mm. kotouttamisessa
  • Asukkaiden osallistumisen edistäminen, erityisesti koskien maahanmuuttajataustaisia asukkaita (mm. tiedottamismenettelyjen parantaminen)
Esimerkki: Video Linnaistenmetsän säilyttämisen puolesta
Linnaistenmetsä on säilytettävä!

Linnaistenmetsä on säilytettävä!

Julkaissut Sveta Silvennoinen-Hiisku Sunnuntaina 21. tammikuuta 2018

Aloitteet

Valtuustoaloite kaavoituksen tiedottamismenettelyn parantamisesta purkavan saneerauksen hankkeissa >>>

Valtuustoaloite: Vantaan elinkeinopolitiikka läpinäkyvämmäksi

LUE.
Vantaalla elinkeinopolitiikka ei ole läpinäkyvää, sillä valtuutetuilla ei ole tietoa elinkeinoelämän tulosalueen tekemisistä, hankkeista, päätöksistä eikä suunnitelmista.

Valtuutetuilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä yhteistyötä virkamiesten kanssa sekä vaikuttaa elinkeinoelämän tulosalueen toimintaan, olla mukana uusien projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Haluamme olla aktiivisesti mukana Vantaan elinkeinoelämän kehittämisessä ja kansainvälisyyden edistämisessä, ja tuoda tähän prosessiin oma kokemuksemme ja osaamisemme. Haluamme vuoropuhelua ja mahdollisuutta jakaa avoimesti mielipiteitä. Valitettavasti meidän osaamiselle ei löydy tällä hetkellä käyttöä Vantaan kaupungilla.

Valtuutetuilla pitää olla oikeus ja mahdollisuus ottaa kantaa vielä valmisteilla oleviin projekteihin, osallistua elinkeinoelämän tapahtumiin, vieraiden vastaanottamiseen ja mahdollisiin ulkomaan- ja vienninedistämismatkoihin.

Vantaan kaupunginvaltuutetut
Jenni Chen-Ye kok., Sveta Silvennoinen-Hiisku vih., Mika Niikko ps.

Puheet kaupunginvaltuustossa

Tämä osio työstetään parhaillaan!

Puheeni taloussuunnitelman 2019-2022 lähetekeskustelussa

LUE.
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,
Kuten totesimme viime viikon seminaarilla, Vantaa tarvitsee lisää vetovoimaisuutta ja pitovoimaisuutta. Aloitetaan vaikkapa viimeisestä, ja lisätään yhtälöön myös maahanmuuttajat.
Vantaan vieraskielisen väestön työttömyys on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Nämä ihmiset eivät saa kosketuspintaa työelämään ja mitä pidemmän ne ovat työttöminä, sitä heikommat mahdollisuudet heillä on integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Puhumme tässä salissa jatkuvasti segregaation ehkäisemisestä ja sen seurauksien lieventämisestä. Etnisten suhteiden neuvottelukunta toteaa omassa lausunnossa valtion kotouttamisohjelmasta, että hyvien suhteiden tunnusmerkkejä ovat mm. ihmisten kokemus yhteenkuuluvuudesta. Se on onnistuneen kotouttamisprosessin tunnusmerkki.
Työpaikka takaa sen, että syrjäytymisvaarassa olevat eivät putoa yhteiskunnasta pois. Työnantajilla on usein maahanmuuttajien suhteen rekrytointivaikeuksia, mikä johtuu myös siitä, ettei heillä ei ole tarpeeksi tietoa maahanmuuttajien työmarkkinapotentiaalista. Mutta maahanmuuttajat voidaan nähdä vaikkapa kansainvälisinä osaajina, joilla on lähtökohtaisesti kulttuuri-osaamista. Esimerkiksi Tampereella realisoitiin hyviin tuloksiin työvoimakoulutushanketta, jonka ideana oli valmentaa kaupan alan koulutusta saaneita maahanmuuttajia toimimaan suomalaisten yritysten viennin edistäjinä.
Tarvitaan kulttuurisensitiivistä uraohjausta ja neuvontaa mahdollisimman pian muuton jälkeen. Tarvitaan tehokkaampia mekanismeja tutkintojen rinnastamis- ja pätevöitymisprosessin läpikäynnille. Näissä prosesseissa järjestöillä on ylivoimainen rooli. Myös palkkatuki yrityksille ja järjestöille on osoittautunut toimivaksi keinoksi, mutta erityisesti järjestöjen kohdalla se usein jää riittämättömäksi. Tarvitaan myös rohkeita työllistymismalleja – esimerkiksi osuuskunnat ja yrityshautomot auttavat kehittämään maahanmuuttajien yrittäjyyspotentiaalia.
Tai mietitään vaikkapa nuoret osaajat. Tänään kuultiin, että nuorten työllisyystilanne on parantanut yleistä työllisyystilannetta hitaammin, ja on nyt Vantaalla 10 % luokalla. Kuitenkin nuorten työttömyys on laskenut rajusti viime vuoden aikana, ja nyt pitää ottaa vahvaa otetta siihen, että tämä trendi jatkuu. Vantaalla tarvitaan matalan kynnyksen sisääntulopaikkoja – sekä kunnalla että yrityksillä. Myös mentorointi –ohjelmat voivat tukea nuoria työelämään ja auttaa kehittymään päteväksi asiantuntijaksi.
Riittääkö kaikille työpaikat? Vantaa on yksi Suomen johtavista Suomen työpaikka-alueista. Vantaa säilyy myös tulevaisuudessa Suomen vahvimmin kasvavana vyöhykkeenä, mitä tukee yleinen kehitys ja Vantaan maantieteellinen sijainti. Ennen kaikkea pk-yritysten merkitys työllistäjinä ja veronmaksajina on suuri. Ja nimenomaan kasvavat pk-yritykset työllistävät. Jos Vantaa on tarpeeksi vetovoimainen paikka yrityksille – sellainen, joka parantaa yritysten kasvun ja viennin edellytyksiä ja tuo työlle myös kansainvälistä ulottuvuutta – ollaan jo voiton puolella.
Ja miten lisätään tähän kuvioon hiilineutraalisuustavoite? Voidaan vaikkapa seurata Tanskan Smart City Lab -mallia ja luoda alusta, jossa yrityksillä olisi mahdollisuus pilotoida puhtaita teknologioita. Vantaa saa innovatiivisia ratkaisuja hiilineutralisuushaasteeseen ja yritykset kotimaan referenssejä.
Arvoisat valtuutetut, onkohan tässä ne palikat, joista pystytäisin rakentamaan elinvoimainen ja hyvinvoiva Vantaa?


Politiikka on joukkuelaji, ja harvoja asioita voi saada läpi yksin. Lue mitä Vantaan vihreä valtuustoryhmä on saanut aikaan valtuustokauden ensimmäisenä vuonna >>>