Nyt on aika rakentaa
uutta suomalaista menestystarinaa!
Slider

VAALITEEMAT

Suomi nousee kärkeen useissa kansainvälisissä vertailuissa. Suomessa on maailman puhtain juomavesi ja ilma, eniten metsiä Euroopassa, se on vakain, turvallisin, onnellisin maa. Suomi tunnetaan koulutuksen, osaamisen ja tasa-arvon huippumaana. Tämä maine pitää säilyttää ja sitä tulee entisestään vahvistaa.

Osaaminen on hyvinvoinnin ja menestyksen kivijalka

Suomi on osaamisen kärkimaa, mutta historiallisen suuret koulutusleikkaukset ovat rapauttaneet koulutustuloksia, heikentäneet osaamisen perustaa ja lisänneet nuorten syrjäytymistä. Menneellä hallituskaudella koulutuksesta leikattiin 690 milj. euroa, ja vielä 150 milj. euroa lisää tutkimus, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksesta.

Koulutus on tärkein investointi tulevaisuuteen ja suomalaisen menestystarinan peruskivi. 

  • Osaamiseen kehittämiseen pitää panostaa entistä aktiivisemmin investoimalla 1 miljardi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.
  • Kaikille pitää turvata vähintään toisen asteen koulutus, joka on aidosti maksuton.
  • Korkeakoulut tarvitsevat vakaamman rahoituspohjan varmistaakseen pitkäjänteistä tutkimustyötä
  • T&K&I toimintaan tarvitaan merkittävä lisärahoitusta – minimitaso on 4 % BKT:sta. Julkisen sektorin panostus maksaa itsensä nopeasti takaisin. Samalla pitää lisätä yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
  • Suomi tarvitsee osaajia, mutta samanaikaisesti eriarvoisuus kasvaa koulujen välillä ja sisällä. Pahimmassa tapauksessa se johtaa syrjäytymiseen. Suomessa on jo lähes 70 000 syrjäytynyttä nuorta, ja jokainen niistä on liikaa. Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on paras keino pitää kaikki mukana. Tämän varmistamiseksi tulee panostaa lasten tukemiseen koulutuspolun eri vaiheissa.
  • Opetetaan jo kouluissa taloustieteen perusteet, ja myöhemmässä vaiheessa helpotetaan mm. yrityshautomojen ja kiihdyttämöjen yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Ilmastonmuutoksen voi ratkaista

Vaikka ilmastomuutoksesta puhutaan mediassa tai arkikeskusteluissa joka päivä, ja vaikka hiilineutraalisuus on nostettu Suomen kansalliseksi tavoitteeksi, matka siihen on vielä pitkä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii nopeita toimia ympäri maailman, mutta myös Suomessa. Keinoja on olemassa, tarvitaan vain tahtotilaa ja kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita.

Ilmastonmuutos ei tuota uutta niukkuuden aikaa, vaan uusien ratkaisujen, toimintatapojen ja innovaatioiden ajan!

  • Edistetään puhtaiden ratkaisujen kehittämistä, kiertotaloutta ja kestäviä julkisia hankintoja.
  • Päästetään eroon fossiilisista polttoaineista 2030 mennessä ja vauhdittaan investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon
  • Metsien hyödyntäminen on tärkeä osa hiilipolitiikkaa. Tällä hetkellä vain 20 % hakatusta puusta päätyy tuotteisiin, joissa hiilivarasto säilyy muutama vuosi, ja päätehakkuut tehdään yhä nuoremmassa iässä. Hiilinielun kasvattaminen on yksi ilmastonmuutoksen torjumisen avaimista.  
  • Investoidaan raiteisiin ja päästöttömään liikenteeseen. Sähkö-, hybridi- ja biokaasuautot ovat tulevaisuuden liikkumismuotoja
  • Ilmastokestävällä kaupunkisuunnittelulla varaudutaan säävaihtelun ja ääri-ilmiöiden aiheuttamiin riskeihin. Saavutettavuuden parantaminen sekä kattava joukkoliikenneverkko vähentää autoilun tarpeita.
  • Käynnistetään yritystukireformia, jossa ajetaan alas ympäristölle haitalliset tuet siirtämällä painopiste ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen tukemiseen ja lisäämällä investointi- ja tutkimustukia.
  • Ohjataan kulutusta kestävämpään suuntaan ja siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristön kuormituksen verotukseen.

Luonnon- ja eläinsuojelu

Pidetään huolta Suomen luonnosta, puhtaista vesistöistä, soista ja metsistä, ja välitetään eläimistä!

Nykyään lähes 12 % kaikista Suomen lajista on uhanalaisia, ja linnusta ja sammaleista yli kolmannes. Elinympäristöjen väheneminen, metsärakenteen yksipuolistuminen ja lahopuun väheneminen, sekä ilmastonmuutos ovat suurimpia uhkia.

  • Luonnon monimuotoisuutta pitää turvata ja huomioida kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä. Valtion tehtävä on kannustaa metsänomistajia metsien pitkäjänteiseen hoitoon ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Yksipuolinen metsä siten sopeutuu huonoimmin ilmastonmuutokseen. Ekologisesti kestävämpi vaihtoehto on metsien kasvatus erirakenteisena ilman avohakkuita.
  • Luonnonsuojelun rahoitusta tulee lisätä 100 milj. eurolla vuodessa. Luonnonsuojelualueiden lisäksi tarvitaan mm. aktiivisia soiden suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä suo- ja kosteikkolajien turvaamiseksi.
  • Peltojen raivaus turvemailla on kiellettävä.
  • Tarvitaan kaivoslain kokonaisuudistusta. Uudessa kaivoslaissa tulee asettaa selkeitä reunaehtoja kaivostoiminnalle niin, että ne toimivat ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Otetaan käyttöön louhintavero ja perustetaan valtiollinen kaivosrahasto, sekä estetään malmien etsintä luonnonsuojelualueilla.
  • Eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojeluun tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jokainen eläin on yksilö, jolla on oikeus hyvään elämään. Tuotantoeläinten hyvinvointivaatimuuksia on kiristettävä ja tuottaja pitää tukea valitsemaan eettisempia tuotantoratkaisuja. Turkistarhauksesta tulee luopua kokonaan.
  • Kasvisruokavalio on edullinen vaihtoehto huolehtia sekä omasta, että ympäristön hyvinvoinnista, joka laajemmalla skaalalla vähentää lihantuotantoa ja siihen liittyviä eläinten kärsimyksiä. Hintaohjaus on paras keino vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja kannustaa ihmisiä suosimaan kasvisruokaa.

Kehitysyhteistyö ja osaamisen vienti

Suomesta voi tulla edelläkävijämaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja SDG tavoitteiden saavuttamisessa, joka voi tarjota ratkaisuja ympäri maailman. Se vaatii toimivia kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentteja ja sekä yrityssektorin tukemista, koska esimerkiksi suomalaiset pk-sektorin yritykset pystyvät heikosta kilpailemaan maailman markkinoilla. Osaamisen vienti luonnollisesti vahvistaa kotimaan taloutta, antaa verovaroja hyvinvointivaltion ylläpitämiseen ja synnyttää työpaikkoja.

Nykyinen hallitus on leikannut kehitysyhteistyömenoja rajusti. YK tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta on vielä pitkää matkaa nykyisistä 0,38 prosentista. Kyse on strategisesta panostuksesta tulevaisuuteen ja turvallisuuteen, sillä kehitysavulla voidaan turvata mm. puhdasta vettä ja koulunkäyntiä, toisin sanoen luoda pohjan köyhimpien maiden omille kehitysmahdollisuuksille. Kehitysapuleikkaksia vaikuttavat eniten heikommassa asemassa olevien – eli lapsien ja kouluttamattomien naisten elinolosuhteisiin ja lisäävät muuttovirtoja. 

  • Kehitysavun määrää pitää nostaa 0,7 prosenttiin BKTstä vuoteen 2028 mennessä.
  • Mobilisoidaan yksityistä rahoitusta tukemaan SDG-tavoitteiden saavuttamista
  • Public Investment Facility (PIF) on yksi tehokkaimmista käytössä olevista instrumentteista, joka tukee laajempia yhteistyöprojekteja ja varmistaa kestäviä kehitysvaikutuksia. Määrärahojen nostamisella saadaan käynnistettyä entistä enemmän kehityshankkeita, joissa tarjotaan ratkaisuja paikallisiin ympäristöhaasteisiin suomalaisen tietotaidon ja teknologian avulla.
  • Tuetaan järjestöjä, jotka edistävät kehitysyhteistyön tavoitteita sekä organisaatioita, jotka auttavat yrityksiä ja muita toimijoita kansainvälistymään sekä paketoimaan ja tuotteistamaan osaamista ja ratkaisuja.

Työllistymisen ja toimiva yrittäjyys

Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste. Kestävyysvajeen ratkaiseminen vaatii työllistymisen edistämistä reilusti yli 75 prosenttiin, toimivaa yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja.

On ensisijaista varmistaa, että Suomen asukkailla on hyvät työllistymismahdollisuudet ja kohtuullinen palkka, ennen kuin ruvetaan lisäämään työperäistä maahanmuuttoa.

  • Mahdollistetaan elinikäinen oppiminen, jatkuvaa ammattiosaamisen kehittämistä ja pidempiä työuria. Se helpottaa sopeutumista työelämän muutoksiin, ja kasvattaa työllisyysastetta.
  • Tarvitaan matalan kynnyksen työpaikkoja, jotka helpottavat nuorten ja maahanmuuttajien työllistymistä.
  • Palkkatuki on tehokas pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllistämisen keino – sekä yrityksiin että yhdistyksiin. Määrärahojen nostaminen on tärkeä tavoite,  sillä monissa kunnissa palkkatukimäärärahat loppuvat nyt jo keväällä.
  • Vastikkeeton ja veroton perustulo antaa varmuutta yritystoiminnan aloittamiseen ja tilanteeseen, jossa tulot ovat vaihtelevia. Perustulolla on paljon muitakin plussia: se poistaa kannustinloukkuja ja helpottaa työn vastaanottamista, torjuu köyhyyttä, parantaa opiskelijoiden toimeentuloa, tuo jatkuvuutta ja ennakoitavuutta elämäntilanteeseen sekä lisää vapautta. Lisäksi se yksinkertaistaa merkittävästi nykyistä järjestelmää ja poistaa turhaa byrokratiaa.
  • Tarvitaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistämismekanismeja . On kohtuutonta, että lääkäri joutuu työskentelemään työskentelemään siivoojana, koska ulkomaisen tutkinnon rinnastamisprosessi voi kestää useamman vuoden. Toimivia pätevöitymismalleja pitää kehittää eri aloille.
  • Tarjotaan kattavaa uraohjausta, joka on räätälöity eri ryhmille.

Useimmat uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Yrittämisen ensimmäisiä askeleita tulee helpottaa. Yrittäjän kannalta kriittisimpiä vaiheita ovat ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen ja pääseminen kansainvälisille markkinoille.

  • Tuetaan työllistämistä mikroyrityksiin ensimmäisen työntekijän työnantajamaksujen huojennuksella ensimmäisen vuoden ajan.
  • Puutteellinen sosiaaliturva voi helposti nousta yrittämisen esteeksi. Lisäämällä YEL- vakuutuksen joustavuutta parannetaan yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturva, ja otetaan käyttöön yhdistelmäturva, jota voi kerryttää sekä palkkatyöstä että yrittäjänä.  
  • Helpotetaan kasvuhakuisten yritysten ja organisaatioiden käyttöpääoman, kasvun ja kansainvälistymisen rahoituksen saatavuutta.
  • Autetaan suomalaisia yrityksi’ saamaan referenssejä kotimaan markkinoilla. Tämä on suurin pullonkaula kansainvälisen toiminnan aloittamiselle.
  • Autetaan yrittäjä pääsemään uuteen alkuun konkurssin jälkeen poistamalla turhia yrittämisen esteitä
  • Osaajapula voidaan osaltaan ratkaista helpottamalla suomalaisen koulutuksen saaneiden kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä maahan, esimerkiksi myöntämällä työluvan valmistumisen yhteydessä

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Työsyrjintää kokevat erityisesti maahanmuuttajataustaiset, naiset, nuoret ja iäkkäät työntekijät. On tärkeää varmistaa, että kaikilla Suomen asukkailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada hyvää koulutusta ja menestyä työmarkkinoilla.

  • Anonyymi rekrytointi on yksi mahdollinen keino, joka auttaa eliminoimaan syrjiviä käytäntöjä. Kokemuksella, osaamisella ja motivaatiolla pitää olla ensisijainen vaikutus työhakemuksessa!
  • Kehitetään keinoja, jotka kannustavat julkista sektoria, yrityksiä ja järjestöjä työllistämään nuoria, iäkkäitä ja maahanmuuttajataustaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi tuet ja kiintiöt.

Suomessa on yhä rakenteita, jotka johtavat sukupuolten väliseen epätasa-arvoon palkoissa. Naisen euro on edelleen 84 senttiä.

  • Töiden jakautumista mies- ja naisvaltaisiksi aloiksi voidaan purkaa tehokkaamman tasa-arvokasvatuksen avulla.
  • Myös perhevapaiden jakautuminen tasaisesti vanhempien kesken auttaa naisia palaamaan nopeammin takaisin työelämään, mikä pidemmällä tähtäimellä kaventaa tuloeroja naisten ja miesten välillä.

Maahanmuuttajataustaisiin kohdistuva syrjintä heikentää merkittävästi kotoutumisprosessia. Lapset kohtaavat syrjintää koululaisilta ja jopa opettajilta. Jos henkilö omaksuu suomalaista arvopohjaa, ei ole mitään syytä ettei hän voi tulla tasavertaisenä jäsenenä, veronmaksajana, työntekijänä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

  • Asetetaan nollatoleranssi syrjinnälle ja kiusaamiselle. Minkäänlainen syrjintä ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan!

Elämme ajassa, jossa olemme vauraampia kuin koskaan ennen, jossa meillä on enemmän tietoa kuin koskaan ennen, mutta köyhyys ja eriarvoisuus kasvavat, ilmastonmuutos kiihtyy ja luonto köyhtyy. Näiden epäkohtien korjaaminen vaatii kokonaisvaltaista näkemystä, pitkä-aikaista ajattelua ja systeemisiä uudistuksia, mutta ennen kaikkea poliittista tahtoa ja rohkeutta tehdä oikeita valintoja. 

LÄHDIN EHDOLLE EDUSKUNTAVAALEIHIN, KOSKA TAHDON JA PYSTYN ANTAMAAN KAIKEN PANOKSENI SILLE, ETTÄ MAAMME PYSYY PARHAASSA VALOSSA.